”Lempi tässä moi! Syksy on reipasta harrastusaikaa kaikille koirille, mutta erityisen tärkeää aikaa tämä on metsästyskoirille. Siinä hommassa kun kausi ei kestä läpi vuoden, kuten vaikka noissa meikäläisen siisteissä sisäharrastuksissa, agilityssä ja tokossa.
Täällä on ollut aiemmin juttua tokokoirista ja agilitykoirista, joten ajattelin tällä kertaa jututtaa suomenmestareita vähän erilaisessa lajissa. Haastattelin tuoretta englantilaisten kanakoirien suomenmestaria, englanninsetteri Menjaa, tai oikeastaan sen ihmisiä Karia ja Katjaa. Tässä postauksessa päästään sukeltamaan lajin saloihin, ja myöhemmin kuulette, miten itse koe sujui. Olkaa hyvät!”
Kari Juntunen ja Menja (Fornjot’s Menja) voittivat englantilaisten kanakoirien vuoden 2020 suomenmestaruuden lokakuun alussa Lapualla järjestetyssä SM-kilpailussa. Lokakuun puolivälissä pari osallistui Elit-kilpailuun, joka on voittajaluokassa kilpaileville englantilaisille kanakoirille tarkoitettu kutsukilpailu, johon valitaan kuusi kauden parasta koiraa pisteiden perusteella. Elit-kilpailussa Kari ja Menja sijoittuivat hienosti kolmanneksi.
”Kertokaa vähän koelajista ja kilpailusta?”
Englantilaisten kanakoirien kenttäkoe (KAKE) suoritetaan peltoympäristössä parihakuna, eli kaksi koiraa etsii ilmavainulla peltokanalintuja (fasaani ja peltopyy sekä myös lehtokurppa) samanaikaisesti tuulta hyväksi käyttäen, ja ilmaisee linnun olinpaikan jähmettymällä kataleptiseen seisontaan, jossa kuono osoittaa missä lintu on. Koiran pitää suorittaa halukas linnun lentoon ajo (avance) ohjaan luvasta ja pysähtyä paikoilleen linnun siivittyessä, jolloin ohjaaja pyrkii ampumaan linnun. Mahdollisen pudotuksen jälkeen koiran pitää lisäksi suorittaa pudotetun linnun nouto.
Kokeessa arvostellaan myös koiran haun tyyli ja vauhti sekä kuinka hyvää haku on, eli kuinka laajaa ja maastonpeittävää se on, ja kuinka hyvin koira käyttää tuulta hyväkseen.
Englantilaisilla kanakoirilla on myös tunturikoe (KATU) joka käydään samoilla säännöillä kuin kenttäkoe, mutta tunturimaastossa ja etsitään kanalintuja – riekkoja ja kiirunoita – tunturista. Kanakoirien metsäkoe (KAME) taas käydään nimensä mukaisesti metsässä. Muista kokeista poiketen tässä koemuodossa koira suorittaa kokeen yksin ilman paritoveria.
Lajiin liittyvä ampuminen herättää joskus keskustelua, mutta lintuja pudotetaan loppujen lopuksi kokeessa vähän. Niitä ei ammuta mistä tahansa tilanteesta alas, vaan hyvin harkiten, kun koira sen ansaitsee. Pääasia ei ole saaliin määrä, vaan yhteinen tekeminen koiran kanssa. Kokeet järjestetään tietysti metsästysaikaan, jolloin lintuja on lupa pudottaa. Mahdollinen saalis päätyy aina ruokapöytään, eli lintuja ei tuhlata.
”Millainen koira Menja on?”
Menja on itsenäinen ja lujatahtoinen poikatyttö. Se on hyvin riistaviettinen koira ja oli hyvin varhaiskypsä jo nuorena. Se voitti kaksivuotiaana nuorten ikäkausikilpailun Derbyn, jossa katsotaan koiran luontaisia metsästysominaisuuksia ja opetuksen vastaanottokykyä. Se oli pentueensa ainoa narttu ja vietti pentulaatikkoaikansa kahden veljensä kanssa. Siellä jo huomasimme sen luonteenlujuuden – se piti veljensä kurissa ja oli kyllä melkoinen ”justiina”.
Tällä lujatahtoisuudella on hyvät ja huonot puolensa. Menja ei ikinä luovuta ja on periksiantamaton. Kisoissa vahvasta päästä on hyötyä, kun pitää antaa se viimeinen rutistus. Koira jaksaa työskennellä väsyneenäkin näyttävästi.
Menja on myös äärimmäisen kilpailuviettinen koira. Kisoissa pellolle lähtiessä sen silmät oikein pullistuvat päästä, kun se näkee, että lähdetään tekemään parihakua toisen koiran kanssa, koska se ei halua hävitä. Siinä on sitten joskus isäntäkin vain tiellä hänen mielestään, ja se on välillä vähän haitannut yhteistyötä kisoissa. Treenatessa ja metsästäessä haku kun tapahtuu pääsääntöisesti yksin ilman paritoveria, kisoissa aina paritoverin kanssa.
Kotona arjessa Menja on helppo ja huomaamaton oman arvonsa tunteva koira. Se ei juurikaan meidän perheen muiden koirien kanssa leiki, ja aika usein nukkuu vähän omissa oloissaan ja pitää meidän poikakoirat kurissa. Ja on kyllä yhden isännän koira ja hän on se, jota palvotaan.
”Kuten tuossa alussa jo lupailinkin, niin tämä oli vasta alkulämmittelyä. Metsästysaiheista jatkoa siis seuraa, joten pysykäähän kuulolla!”
